#1 TAPIO "TAAPE" POHTINEN

”Taape” on tyylipuhdas Jokipoikien mies, ja vuosikaudet maalinsuulla seisseestä miehestä muistot ovat moninaiset pidempään susirajakiekkoa seuranneen väen keskuudessa. Pohtinen pysytteli koko 20-vuotisen pelaajauransa (vuodet 1966-1986) ajan uskollisena punanutulle, ja kauden 2009-2010 kiekkokarnevaaleissa miehen paita nostettiin kotihallin kattoon.

Hetki oli tunnelmallinen koko paikalla olleelle yli 4000-päiselle yleisölle. Maalivahtilegenda ehti urallaan kokea monenlaisia virstanpylväitä, ja hän seisoi tolppien välissä muun muassa joensuulaisten kaikkien aikojen ensimmäisessä 1. divisioonaottelussa, jossa kohtasivat Joensuun Kiekko-Pojat ja Lahden Reipas. Mainittakoon, että ottelu päättyi Reippaan voittoon lukemin 9-0, mutta seuraavan päivän Karjalaisessa todettiin ykskantaan Pohtisen olleen ottelun paras pelaaja. ”Taapen" päivätyö joensuulaisen jääkiekkoilun eteen ei rajoitu uran aktiivivuosiin, vaan myöhemmin mies on vaikuttanut ikämiesjoukkue Musikoissa ja valmentanut juniorijoukkueita.

#9 HANNU "HANNES" KAPANEN

”Hannes” on ollut monipuolinen joensuulaiskiekon lähettiläs maailmalla.
Lajin parissa kontiolahtelaissyntyinen Kapanen on ansioitunut ensin pelaajana ja myöhemmin valmentajana sekä jääkiekkovaikuttajana. Miehen meriittilista on melkoinen: pelaajana tämä Peli-Toverien kasvatti juhli SM-kultaa vuonna 1980 Helsingin IFK:n paidassa. Kapanen puki myös maajoukkuepaidan ylleen yksissä MM-kisoissa, yksissä olympialaisissa ja yhdessä Canada Cupissa. Peliuransa viimeiset vuodet Kapanen vietti kotikaupungissaan Joensuussa ollen vahvasti mukana luomassa 1980-luvun joensuulaista kiekkobuumia. Valmentajana mies on voittanut vuonna 1997 SM-liigan parhaan valmentajan palkinnon johdatettuaan HPK:n pronssille.

Vuonna 1998 hän luotsasi Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen MM-kultaan. Suomen jääkiekkoleijonaksi nro 159 hänet aateloitiin vuonna 2005. Mehtimäen kiekkopyhätön kattoon ”Hanneksen” paita jäädytettiin vuonna 2008.

#15 LAURI "LEUKA" MONONEN

”Leuka” ei esittelyjä kaipaa sen enempää Joensuussa, kuin muuallakaan. Pienistä ympyröistä Joensuun Kettuvaaralta maailmalle ponnistanut Mononen aateloitiin jääkiekkoleijonaksi nro 75 vuonna 1991 ja urallaan mies on voittanut monenlaista.

Vuoden 1973 Suomen mestaruuden lisäksi Mononen on kopannut kultaa myös Sveitsistä. Mies oli 1970-luvun puolivälissä ensimmäisiä Suomesta maailmalle lähteneitä jääkiekkoammattilaisia. Kuudet MM-kisat ja yhdet olympialaiset leijonapaidassa kolunneella Monosella on vyöllään yhteensä 145 A-maaottelua. Huomionarvoista hänen maajoukkueurassaan on se, että miehen vuonna 1972 nakuttelema suomalaisten MM-piste-ennätys (9+6) yksissä kisoissa kesti 27 vuotta tullen rikotuksi vasta vuonna 1999 Saku Koivun toimesta.

Uransa ”Leuka” päätti edustaen Joensuun Kiekko-Poikia kaudella 1984-1985.

#25 MARKKU "KYNÄ, KYLTSI" KYLLÖNEN

Kyllönen on 191 senttimetriä raakaa tahdonvoimaa ja paras esimerkki siitä, mihin saakka tinkimätön työnteko voi pelimiehen viedä. Asevelikylän kasvatti ei vielä B-juniori-iässä ollut suurensuuri tähti, mutta "Kynän" uuttera ja intohimoinen suhde lätkään vei miehen aina NHL-kaukaloihin saakka.

Voimalaiturin ura miesten sarjoissa alkoi vuonna 1980 Joensuun Kiekko-Poikien riveissä 1. divisioonasta ja hän ehti urallaan pelaamaan myös SM-Liigaa JoKP:n lisäksi SaiPan ja Kärppien riveissä. Jälkimmäiseltä visiitiltä tuomisina oli SM-hopea. Maineikkaan uransa loppupuolella "Kyltsi" auttoi vielä Kiekko-Poikia synkän korpivaelluksen keskellä takoen 2. divisioonassakin kelpo tehot.

Kyllönen on joensuulaisen edustuskiekkoilun kaikkien aikojen tehokkain pelaaja. Punanutussa hän teki kolmella eri sarjatasolla 420 ottelussa 494 (232+262) tehopistettä. Tämä on ennätys, jota tuskin koskaan kukaan rikkoo. Kyllösen pelityyli heijasteli miehen asennetta lajiin: mies vaati paljon paitsi itseltään, myös vastustajiltaan, joita kohtaan raamikas pelimies oli armottoman kova kentällä.

Pelaajauran jälkeen Kyllönen on kasvattanut huomispäivän kyltsejä junioriorganisaation parissa arvokasta työtä tehden.

Kiitoksena esimerkillisestä työstä Jokipojat nosti paidan #25 unohtumattomien joukkoon helmikuussa 2012.